Suomalainen kirjainmuotoilu juuri nyt.

Yo, Freckles! © Kokoro & Moi & Collaborators 2011

Vaikka suomalainen muotoilu niittääkin mainetta niin kotimaassa, kuin maailmallakin, silti yksi sen osa-alueista, kirjainmuotoilu, tuntuu Suomessa edelleen olevan hieman kiven alla. Vaikka Suomesta löytyykin melko hyvän kokoinen kourallinen päteviä kirjainten suunnittelijoita, niin kovinkaan laajaan julkisuuteen ei tältä alalta tunnuta ponnistettavan. Lieneekö pääsyy siinä, että Suomesta on aikaisemmin puuttunut alan vahva osaaminen ja traditiot, vai löytyykö ongelma kenties tuotteen kaupallistamisen haasteista?

Allekirjoittanut on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että ala kaipaa rutkasti enemmän huomiota ja suomalaista kirjainmuotoilua voisi viimeinkin hivuttaa hieman ylemmälle hyllylle, niiden Aalto-maljakoiden ja Mariskoolien rinnalle, vähintäänkin. Niinpä keräsin listan tekijöistä ja ilmiöistä,  jotka jokaisen suomalaisesta muotoilusta kiinnostuneen kannattaa juuri nyt tietää. Ja jos haluat tälläkin alalla suosia kotimaista laatutyötä tai muusta syystä etsit käyttöösi suomalaista fonttia, älä lähde merta edemmäs! Listasta löytyy myös linkit suosittelemiini laadukkaisiin, kotimaisiin fontteihin.

Tässä poimittuna kirjainsuunnittelun tekijöitä, jotka edustavat melko hyvin sitä, mitä alalla juuri nyt Suomessa tapahtuu:

  • Typolar on Jarno Lukkarilan luotsaama kirjainmuotoiluun keskittynyt yritys, jonka valikoimista löytyy laadukas valikoima fontteja moneen käyttötarkoitukseen. Fonttiperheet ovat laajoja, esim. Tanger Serif, josta löytyy yhteensä 48 leikkausta ligatuureineen. Oma suosikkini on selkeälinjainen ja hieman pyöristetty Vinkel, jonka on suunnitellut alan pitkäaikainen taitaja, Saku Heinänen. Typolarin koko valikoima löytyy täältä: myfonts.com/foundry/Typolar
  • Kirjainmuotoilija Sami Kortemäen osalta kotimainen, joskin muuten kansainvälinen Underware, myy muiden laadukkaiden fonttien ohella supisuomalaista Sauna Pro fonttiperhettä, jonka esittelykirjakin on tarkoitettu saunan lauteilla luettavaksi. Osa kirjan tekstistä ilmestyy näkyviin vasta lämpömittarin viisarin kohotessa yli 80 celciusasteen. Toinen, melko suuren suosion saavuttanut Underwaren fontti on rennon retrohenkinen Bello Pro
  • Suomi Type Foundry, jonka puikoissa vuodesta 1990 kirjaimia suunnitellut Tomi Haaparanta. Sen lisäksi että Suomi Type Foundry on suunnitellut usealle suomalaiselle yritykselle omat kirjaintyyppinsä, löytyy sen valikoimista melko vakuuttava määrä erityylisiä fontteja: myfonts.com/foundry/Suomi
  • Edellisessä kollektiivissakin vaikuttava Jaakko Suomalainen, jonka yhdessä kuvittaja Linda Linkon kanssa muotoilema Kaiku Sans on mielestäni yksi viimeaikojen näyttävimmistä suomalaisista kirjaintyypeistä. Toinen parivaljakon merkittävä kirjaintyyppi on Frame Finlandille muotoiltu Frame Sans.
  • Jaakko Suomalaisen kanssa yhteistyötä on tehnyt myös Tuomas Kortteinen, jonka sivustolta löytyy mielenkiintoinen kirjaintyyppi Binda Sans, vaikkakin vielä “Work in progress” -statuksella. Tutustumisen arvoinen on myös Kortteisen Type sketches -blogi osoitteessa: slooooowfinnish.tumblr.com
  • Emil Bertell, joka on muotoillut etenkin tyylikkäitä brush script-tyylisiä fontteja Fenotype-studionsa nimissä jo vuosikaudet. Fenotypen tuotantoon pääset tutustumaan täällä: myfonts.com/foundry/Fenotype. Oma suosikkini on Peaches and Cream. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää olevan uutta projektia aluillaan, sillä Bertellin nimen alla toimiva Turku Type hakee parhaillaan listoilleen uutta kirjainsuunnittelijaa. Itse seuraan mielenkiinnolla mitä kyseinen projekti tuo tullessaan.
  • Lauri Toikka muotoilee kirjaimia osana suomalais-saksalaista Schick-Toikka studiota, jonka portfoliosta oma suosikkini on Tapio Anttilalle räätälöity Tapio Grotesk.
  • Ehkäpä vain Suomessa, tyytyväisten veronmaksajien luvatussa maassa, muotoilija voi löytää inspiraationsa verojen maksamisesta. Tästä kuitenkin ammentaa Safa Hovisen kirjainperhe Tulovero type. Hovinen on myös julkaissut Helsingin katukuvasta löytyvän kirjainmuotoilun helmiä tyylikkäästi toteutetussa postikorttisarjassaan Typography of Helsinki.
  • Oma kestosuosikkini Kokoro & Moi on suunnitelut useammallekin yritykselle kauniisti räätälöityjä, näyttäviä kirjainperheitä. Näistä ehkäpä viime aikoina eniten maailmalla mainetta niittänyt on Fazer kahviloiden uusi yritysilme ja sen yhteydessä toteutetut Fazer Grotesk sekä Fazer Chisel. Kokoro & Moi keräsi vuonna 2011 yhteen pitkälle yli sata kirjainsuunnittelijaa ympäri maailman, ja yhteistyön tuloksena julkaistiin tämänkin blogikirjoituksen “Typografia Finlandese” -otsakkeessa käytetty fontti Yo, Freckles!, joka on ladattavana ilmaiseksi täältä: yofreckles.com/download-yo-freckles.
  • Vuonna 2013 myydyin suomalainen fontti, tyylikäs ja erittäin monipuolinen geometrinen sans-serif, on Hurme Designin Hurme Sans.
  • Vaikka ala äkkiseltään näyttääkin melko miesvaltaiselta, löytyy intohimoisia ja lahjakkaita tekijöitä onneksi myös naisistakin. Julia Sysmäläisen Juliasys on julkaissut useammankin taidokkaasti viimeistellyn kirjaintyypin, joista erityismaininta menee Franz Kafkan käsikirjoituksista inspiraationsa saaneelle FF Mister K:lle. Suosittelen myös tutustumaan Julian muuhun tuotantoon täällä: myfonts.com/person/Julia_Sysmäläinen
  • Vuoden huiput 2013 -muotoilukilpailussa palkittu Hanna Hakalan Dutch Type Librarylle suunnittelema DTL Valiance -kirjaintyyppi ja -esite sisältää myös kyrilliset kirjaimet. Hyvä valinta, jos taittotyössä on usein tarvetta esim. venäjänkielisen tekstin käsittelylle.
  • Ja jos kirjaintyyppiin on mahdollista rakastua, voisin sen kokea ensisilmäyksellä Emma Laihon kauniiseen Le Cochin -fonttiin, joka on muotoiltu kauniisti, kirjainmuotoilun perinteitä kunnioittaen.
  • Joskaan ei sieltä kirjainmuotoilun perinteisimmistä päästä, niin yksi mielenkiintoisimmista tekijöistä lienee Mikko Varakas, jonka portfolio-sivut osoitteessa: varakasmikko.info ovat vähintäänkin riemastuttavaa selailtavaa.
  • Viimeisimpänä, vaan ei missään nimessä vähäisimpänä, on mainittava suomalaiselle ruisviskiä tislaavalle Kyrö Distillery Companylle muotoiltu Napue Sans, joka on Helsinkiläisen Werklig Design Agencyn käsialaa. Omasta viskikaapistanikin löytyvää Kyrö distilleryn ruisviskiä siemaillessani nautin joka kerta yhtälailla pullon vaikuttavasta suunnittelusta, joka nojaa pitkälle Werkligin suunnittelemien, näyttävien kirjainten varaan!

Bonuksena vielä mainittakoon nämä listalta uupuvat kovan luokan tekijät:

  • Maailmalla parhaiten tunnetun suomalaisen graffititaiteilijan EGS:in viimeaikaiset kalligrafiakokeliut eivät ehkä ole luettavuudeltaan sitä helpointa kirjainmuotoilua, mutta luovuudessaan ja näyttävyydessään mielenkiintoisimmasta päästä. Spray Daily julkaisi vuoden 2014 keväällä EGS:in töitä esittelevän kirjan “3 Letters”, jota on tilattavissa täältä: spraydaily.com/product/3-letters
  • Kirjainmuotoilija Teo Tuominen työskentelee tällä hetkellä mielenkiintoisen projektin parissa. Adobe on julkaissut koodausympäristöön tarkoitetun avoimen lähdekoodin kirjainperheen Source Code Pro, johon Tuomisella on tällä hetkellä työn alla Italic-leikkaukset. Jo tässä vaiheessa kirjaimet näyttävät erittäin hyvältä ja voin kuvitella fontille paljon muitakin käyttötarkoituksia kuin koodin kirjoittamisen tietokoneen näytölle. Työstä tarjolla esimakua Tuomisen nettisivuilla osoitteessa: teotuominen.com/SourceCodePro.html

Ja loppuun vielä mainostettava loistavaa lukemistoa: jos suomalaisen kirjainmuotoilun historia kiinnostaa enemmän, suosittelen lukemaan Markus Itkosen kirjan: Kadonneet kirjaintyypit. Suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985. Kirjaa on tilattavissa julkaisijan sivuilta: julkaisija.fi/kadonneet-kirjaintyypit

Ilkka

Edit 7.12.2014: Suomi Type Foundry lisätty – Edit 9.12.2014: Hurme Sans ja Result lisätty – Edit 11.12.2014: Juliasys lisätty – Edit 18.12.2014: Emma Laiho, Hanna Hakala, Tuomas Kortteinen, Mikko Varakas lisätty.  

Pieni typografiaopas: #1 Kirjaimen anatomia

KIRJAIN, KIRJASIN, KIRJAKE, KIRJOITUSMERKKI, GLYYFI – mitä näitä nyt on? Latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjaimistomme koostuu yksittäisistä kirjaimista, joista eri asiayhteyksissä käytetään hieman eri nimityksiä. Ettei kuitenkaan heti alkuun eksyttäisi liiaksi termiviidakkoon, käytän tässä kirjoituksessa sitä tutuinta, eli kirjainta, tarkoittaen sillä merkkejä, jotka löytyvät aakkosistamme, a:sta ö:hön.

Typografiaan perehtyessä on hyvä heti alkuun omaksua alan perussanastoa, joten tämä kirjoitus toimikoon siihen lyhyenä johdantona. Kirjoituksen liitteenä löydät muistilistan omasta mielestäni tärkeimmistä termeistä, selkeästi kuvitettuna. Liitteestä löytyy näille termeille myös englanninkieliset käännökset, jotka on hyvä opetella suomenkielisten rinnalle. Saat liitteen ladattua printteriystävällisessä muodossa täältä: logotyyppi.fi/typografiaopas1.pdf

Sana typografia tulee kreikan kielen sanoista typos (muoto, merkki) ja graphein (kirjoitus, kirjoittaa). Typografialla tarkoitetaan melko laajasti kirjainten ja tekstin muotoilua sekä asettelua, niiden visuaalista järjestelyä. Kirjainten suunnittelu on siis pieni, mutta tärkeä typografian osa-alue.

Kirjoittaessamme tekstiä, käytämme kahta aakkoslajia, “isoja kirjaimia” ja “pieniä kirjaimia”, joille kummallekin löytyy alan sanastosta omat viralliset nimensä. Typografiaa käsittelevässä kirjallisuudessa on käytössä useimmiten termit versaali (suuraakkoset, majuskelit) ja gemena (pienaakkoset, minuskelit). Eräänlaisena näiden kahden aakkoslajin välimuotona käytössä on myös kapiteeli, joka on ulkoasultaan suuraakkosia muistuttava, mutta matalampi kirjain. Kapiteelin korkeus on sama kuin pienaakkosten ja sitä käytetään typografiassa lähinnä tyylillisistä syistä.

Kirjaintyyppi tai kirjainlaji tarkoittaa kirjainten ulkomuotoa, siis tyyliä jolla kirjain on suunniteltu. Nykyiseen kielenkäyttöömme on yleistynyt sana fontti, jota usein käytämme kun puhumme kirjaintyypeistä. Menemättä tällä kertaa kuitenkaan kirjaintyyppeihin sen tarkemmin, on hyvä tietää niiden yleisin, joskin hieman karkea jaottelu niin sanottuihin päätteellisiin (serif) ja päätteetömiin (sans-serif = ilman päätettä). Pääteviivaa käytettiin kirjaintyypeissä pääsääntöisesti 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kehiteltiin ensimmäiset pääteviivattomat kirjaintyypit, eli groteskit. Nykyään käytämme kumpaakin tyyliä sujuvasti rinnakkain ja kummallekin löytyy omat, sopivat käyttökohteensa. Näiden kahden lisäksi löytyy myös lukuisa määrä muita kirjaintyyppejä ja niiden alajaotteluja, niistä kuitenkin lisää myöhemmin.

Edit 1.12.2014: Sain palautteena kysymyksen, miksei päätteellisiä ja päättettömiä kirjasimia ole jaettu antiikvaan ja groteskiin. Syynä on se, että vaikka jaottelu onkin yleinen, on se silti mielestäni hivenen harhaanjohtava. Kaikkia päätteellisiä kirjasimia ei aina lasketa antiikvaksi (esim. slab serif).

 

typografia opas 1 kirjaimen anatomia logosuunnittelu

Jos haluat tulostaa itsellesi yllä olevan kuvan, löytyy se PDF-tiedostona täältä: logotyyppi.fi/typografiaopas1.pdf

Brandon Grotesque

Ensimmäisen blogikirjoitukseni aiheena olkoon vaikkapa blogin ylätunnisteessa käyttämäni (edit: ylätunnisteen kirjaintyyppi vaihdettu 10.1.2023) kirjaintyyppi Brandon Grotesque.

Brandon Grotesque on saksalaisen Hannes von Döhrenin vuonna 2009-10 suunnittelema groteski, eli pääteviivaton kirjaintyyppi, joka on saanut vaikutteita 1920-30-luvuilla alkunsa saaneista, geometrisistä sans-serif kirjaintyypeistä, joista Futura on varmastikin se tunnetuin.

Brandon Grotesque on muodoiltaan funktionaalinen, mutta vaikuttaa silti lämpöisen nostalgiselta. Sen mittasuhteet ovat tasapainoiset ja kauniit. Kirjainperheessä on kaksitoista eri tyyliä, joten se on myös monikäyttöinen niin otsikoissa kuin leipätekstissäkin.

Kirjainperhettä myy Myfonts.com

Muita geometrisiä sans-serif kirjaintyyppejä ovat esim. ITC Avant Garde, Century Gothic, sekä Barack Obaman vuoden 2008 vaalikampanjasta tunnetuksi tullut, ja sen jälkeen suureen suosioon noussut Gotham.

Brandon Grotesque1